Vapaakentän (FreeCell) säännöt – taitopelin täydellinen opas

Vapaakenttä eli FreeCell on pasianssien joukossa poikkeus: kaikki kortit ovat näkyvissä alusta loppuun, joten voitto ei riipu onnesta vaan lähes yksinomaan pelaajan taidosta. Tässä oppaassa käydään läpi pelin säännöt, kuuluisa monen kortin siirron kaava sekä strategiat, joilla lähes jokainen jako ratkeaa.

Pelin tavoite

Tavoitteena on siirtää kaikki 52 korttia neljään kotipesään eli perustukseen, maittain nousevassa järjestyksessä ässästä kuninkaaseen. Kun jokaisen maan pino on valmis – ässä, kakkonen, kolmonen ja niin edelleen aina kuninkaaseen asti – peli on voitettu.

Jako

Peliin käytetään yhtä tavallista 52 kortin pakkaa ilman jokereita. Kortit jaetaan kahdeksaan sarakkeeseen: neljään ensimmäiseen sarakkeeseen seitsemän korttia ja neljään viimeiseen kuusi korttia (4 × 7 + 4 × 6 = 52).

Vapaakentän erityispiirre on, että kaikki kortit jaetaan kuvapuoli ylöspäin. Piilokortteja ei ole lainkaan, eikä pelissä ole jakopakkaa, josta nostettaisiin lisää kortteja. Koko pelitilanne on siis nähtävissä ensimmäisestä siirrosta lähtien, ja hyvä pelaaja voi periaatteessa suunnitella koko ratkaisun etukäteen.

Pelialueen osat

Pelialue koostuu kolmesta osasta:

• Neljä vapaakenttää (vasemmalla ylhäällä). Kukin kenttä toimii välivarastona yhdelle kortille kerrallaan. Kentässä olevan kortin voi milloin tahansa siirtää takaisin sarakkeeseen tai kotipesään sääntöjen mukaisesti. Nämä kentät ovat antaneet pelille sen nimen.
• Neljä kotipesää eli perustusta (oikealla ylhäällä). Kuhunkin pesään kootaan yksi maa ässästä kuninkaaseen. Pesään siirrettyä korttia ei yleensä oteta takaisin peliin.
• Kahdeksan saraketta (alhaalla). Sarakkeissa kortteja järjestellään laskevaan järjestykseen värit vuorotellen. Vain sarakkeen päällimmäinen kortti on siirrettävissä.

Siirtosäännöt

• Yksi kortti kerrallaan. Virallisten sääntöjen mukaan siirrettävissä on aina vain yksi kortti: sarakkeen päällimmäinen tai vapaakentässä oleva kortti.
• Sarakkeeseen saa siirtää kortin, joka on yhtä arvoa pienempi ja eri väriä kuin sarakkeen päällimmäinen kortti. Punaisen kympin päälle käy siis musta ysi, mustan rouvan päälle punainen sotamies ja niin edelleen – laskeva järjestys, värit vuorotellen.
• Vapaakenttään saa siirtää minkä tahansa yksittäisen kortin, kunhan kenttä on tyhjä.
• Kotipesään saa siirtää kortin, joka jatkaa oman maansa pinoa nousevassa järjestyksessä: ensin ässä, sitten kakkonen, kolmonen ja niin edelleen.
• Tyhjään sarakkeeseen saa siirtää minkä tahansa kortin. Tämä on tärkeä ero Klondike-pasianssiin, jossa tyhjän sarakkeen saa täyttää vain kuninkaalla. Vapaakentässä tyhjä sarake toimii siis toisena, vieläkin tehokkaampana välivarastona.

Monen kortin siirto käytännössä

Vaikka virallisesti siirretään vain yksi kortti kerrallaan, järjestyksessä olevan sarjan voi käytännössä siirtää kerralla – kunhan sama lopputulos olisi saavutettavissa yksittäisillä siirroilla vapaakenttien ja tyhjien sarakkeiden kautta. Lähes kaikki tietokoneversiot tekevät tämän puolestasi automaattisesti. Siirrettävän sarjan enimmäispituus lasketaan kaavalla:

Miksi kaava toimii? Ajatellaan tilannetta, jossa kaikki neljä vapaakenttää ovat tyhjinä eikä tyhjiä sarakkeita ole. Haluat siirtää viiden kortin sarjan 10–9–8–7–6. Siirrät neljä päällimmäistä korttia (6, 7, 8 ja 9) yksitellen vapaakenttiin, siirrät kympin kohteeseen ja tuot sitten kortit kentistä takaisin sen päälle käänteisessä järjestyksessä. Neljä kenttää plus itse siirrettävä kortti = viisi korttia, eli vapaat kentät + 1.

Jokainen tyhjä sarake kaksinkertaistaa tämän määrän, koska sarakkeeseen voi välivarastoida kokonaisen sarjan, ei vain yhtä korttia: puolet sarjasta siirretään ensin tyhjään sarakkeeseen, loput kohteeseen ja lopuksi välivarastoitu puolisko sen päälle. Kahdella tyhjällä sarakkeella määrä nelinkertaistuu. Esimerkiksi kolme vapaata kenttää ja yksi tyhjä sarake sallivat (3 + 1) × 2 = 8 kortin sarjan siirron. Huomaa kuitenkin, että jos siirrät sarjan itse tyhjään sarakkeeseen, kyseistä saraketta ei lasketa kertoimeen mukaan.

Miksi lähes kaikki jaot ratkeavat?

Vapaakenttä on poikkeuksellisen "reilu" pasianssi: yli 99,99 % satunnaisista jaoista on ratkaistavissa. Koska kaikki kortit ovat näkyvissä eikä pakasta tule yllätyksiä, jokainen umpikuja on seurausta pelaajan omista valinnoista – ei huonosta tuurista. Tämä tekee pelistä puhtaan taitopelin.

Kuuluisin poikkeus on alkuperäisen Windows-version jako numero 11982: sen 32 000 numeroidusta jaosta se on ainoa, joka on tietokoneanalyysillä todistettu ratkeamattomaksi. Pelaajayhteisö kävi kaikki 32 000 jakoa läpi 1990-luvulla "Internet FreeCell Project" -talkoissa, ja vain tämä yksi jäi ratkaisematta.

Historia lyhyesti

Pelin juuret ovat vanhoissa eurooppalaisissa pasiansseissa, mutta nykyisen muotonsa FreeCell sai, kun lääketieteen opiskelija Paul Alfille ohjelmoi siitä ensimmäisen tietokoneversion PLATO-opetusjärjestelmään vuonna 1978. Maailmanmaineeseen peli nousi, kun Microsoft sisällytti sen Windows 95 -käyttöjärjestelmään. Sen mukana FreeCell levisi sadoille miljoonille tietokoneille ja vakiintui Klondiken ja hämähäkkipasianssin rinnalle yhdeksi maailman pelatuimmista pasiansseista.

Strategia – kuusi vinkkiä voittoon

1. Pidä vapaakentät tyhjinä. Kentät ovat liikkumavarasi: mitä useampi on tyhjänä, sitä pidempiä sarjoja voit siirtää. Vie kenttään kortti vain harkitusti ja suunnittele heti, miten saat sen sieltä pois.
2. Vapauta ässät ja kakkoset varhain. Etsi ässät heti jaon jälkeen ja rakenna siirtosi niin, että ne pääsevät kotipesiin mahdollisimman pian. Syvälle haudattu ässä on yleisin syy jumiutumiseen.
3. Suunnittele monta siirtoa eteenpäin. Koska kaikki kortit ovat näkyvissä, jokainen siirto kannattaa miettiä osana pidempää ketjua. Älä tee siirtoa vain siksi, että se on mahdollinen – kysy, mihin se johtaa.
4. Tyhjä sarake on arvokkain resurssisi. Se on tehokkaampi kuin vapaakenttä, koska siihen mahtuu kokonainen sarja ja se kaksinkertaistaa siirtokapasiteettisi. Pyri tyhjentämään lyhyt sarake ja pitämään se vapaana mahdollisimman pitkään.
5. Älä täytä kotipesiä liian aikaisin. Voit tarvita matalia kortteja vielä sarakkeissa: esimerkiksi punainen kolmonen voi olla ainoa paikka mustalle kakkoselle. Kasvata pesiä suunnilleen tasatahtia kaikissa maissa.
6. Käytä peru-toimintoa. Peruminen ei ole huijaamista vaan tapa oppia. Jos ajaudut umpikujaan, kelaa taaksepäin ja etsi kohta, jossa toinen valinta olisi pitänyt tehdä – lähes jokainen jako on ratkaistavissa.

Usein kysytyt kysymykset

Ratkeavatko kaikki jaot?

Lähes kaikki: yli 99,99 % satunnaisista jaoista on ratkaistavissa. Alkuperäisen Windows-version 32 000 jaosta vain jako numero 11982 on todistetusti ratkeamaton. Jos häviät, syy on käytännössä aina siirtojärjestyksessä – sama jako kannattaa yrittää uudelleen.

Montako korttia voin siirtää kerralla?

Virallisesti yhden. Käytännössä pelit sallivat sarjan siirron kaavalla (vapaat kentät + 1) × 2^(tyhjät sarakkeet), koska sama lopputulos syntyisi siirtämällä kortit yksitellen välivarastojen kautta.

Mitä eroa vapaakentällä ja pasianssilla on?

Tavallisessa pasianssissa eli Klondikessa suurin osa korteista on piilossa ja lisäkortteja nostetaan pakasta, joten onnella on iso rooli. Vapaakentässä kaikki kortit ovat näkyvissä alusta asti, jakopakkaa ei ole, apuna on neljä vapaakenttää ja tyhjään sarakkeeseen saa siirtää minkä tahansa kortin – Klondikessa vain kuninkaan.

Voinko ottaa kortin takaisin kotipesästä?

Useimmissa versioissa et – siksi pesiä ei kannata täyttää hätiköiden. Jotkin toteutukset sallivat kortin palauttamisen pesästä sarakkeeseen, mutta hyvä pelaaja suunnittelee niin, ettei sitä tarvita.

Mikä on hyvä voittoprosentti vapaakentässä?

Koska lähes jokainen jako on ratkaistavissa, kokeneet pelaajat yltävät yli 90 prosentin voittoprosenttiin. Aloittelijalle 50 % on jo hyvä taso. Peru-toimintoa käyttäen sataakin prosenttia voi tavoitella täysin sääntöjen hengessä.